VAMMALAN KILLAN 45 V JUHLA
Kuvat: Sirkka Ojala ja Pekka Koskinen
Vammalan Seudun Tykistökilta juhlisti 45 vuoden merkkipaaluaan 13.11.2009. Ravintola Patruunaan kokoontui runsas joukko killan jäseniä ja kutsuvieraita. Juhlassa saatiin nauttia juhlavasta musiikista Satakunnan Sotilassoittokunnan esiintyessä musiikkimajuri Riku Huhtasalon johdolla.
Juhlapäivän ohjelma alkoi jo aamulla seppeleen ja kukkien laskulla sankaripatsaalle ja killan edesmenneitten puheenjohtajien haudoille. Iltapäivällä Vammalan Seudun Tykistökilta luovutti kunnostamansa veteraanien muistomerkin tykit kaupungille. Lahjoituksen vastaanotti Sastamalan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo.
Matti Niemi luovuttaa tykit, kaupungin puolesta lahjoituksen vastaanotti apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo.
Killan puheenjohtaja Matti Niemi piti aluksi tervehdyspuheen jossa hän kertoi killan perustamisesta ja toiminnan kehittymisestä seuraavasti:
"Syksyllä 1965, kun sodan päättymisestä oli jo liki 20 vuotta, perustettiin Niinisalossa Satakunnan Kenttätykistökilta. Perustamiskokouksen osanottajat olivat pääosin tykistön veteraaneja. Saattoi joku nuorempikin olla mukana. Jo seuraavana vuonna eli 1964 perustettiin alaosastot Turkuun, Poriin, Raumalle, Kankaanpäähän ja Vammalaan.
Vammalan osaston perustamiskokouksen pöytäkirjaa ei ole löytynyt, mutta tammikuun 24 päivä mukana olivat ainakin: Kalervo Kari, Yrjö Lehtinen, Jukka Lehtisalo, Timo Rosila. Rauhan ajan tykkimiespolvea edusti edusti kiikkalainen Kaarlo Koukku, joka ilmeisesti isänsä estyneenä ollessa oli paikalla. Huittisista kokouksessa oli Alpo Seppä."
Juhlassa palkittiin kiltaristeillä kolme killan pitkäaikaista aktiivista toimijaa.
Maanpuolustuskiltojen liiton kiltaristit luovutettiin Arvo Riutalle, Erkki Niemiselle ja Kaarlo Koukulle, kuva Sirkka Ojala.
Matti Niemi kertoi että killan toiminta oli aluksi rajoittunut pelkästään pääkillan erilaisiin tilaisuuksiin. Näistä Niinisalossa pidetyt syyskokoukset ja kiltajuhlat olivat hyvin suosittuja kuten nykyäänkin ja tuolloin saattoi kaksikin bussilastillista kiltalaisia lähteä Vammalasta Niinisaloa kohti.
Viime vuosina kilta on pyrkinyt järjestämään yhä enemmän omaehtoista toimintaa. Killan talous on kohentunut, mikä on myös parantanut toimintamahdollisuuksia. Killan eri tilaisuuksissa on aina ollut runsas osanotto niin kokouksissa, retkillä kun muissakin tapahtumissa. Matkoilla bussi on usein täynnä. Parasta on ollut yhdessäolo isänmaallisen maanpuolustusharrastuksen parissa.
Matti Niemi kiitti puheessaan erityisesti tykkimiesveteraaneja heidän teoistaan talvi - ja jatkosodan taisteluissa. Patteristoilla oli ratkaiseva merkitys puolustukselle mm. Siiranmäessä, Äyräpää-Vuosalmella, Tali-Ihantalassa, Viipurinlahdella, Nietjärvellä ja muillakin taistelupaikoilla. Oli myös hienoa että veteraanit sodan jälkeen perustivat aselajikiltoja ylläpitääkseen ja laajentaakseen maanpuolustusharrastusta kaikkiin kansalaispiireihin.
Niemi myös muistutti ettemme saa myöskään unohtaa sodanajan naisia, jotka toimivat lottina ja uutteralla työllään pitivät kotirintaman pystyssä ja osallistuivat tämän maan jälleenrakennukseen miesten rinnalla.
Killalta melkoisia voimanponnistuksia on vuoden aikana vaatinut museon päädyssä sijaitseva tykistömuistomerkin kunnostaminen. Lopputulosta voi ihailla ja erityiskiitoksen ansaitsevat ne yksitoista kiltaveljeä, jotka ammattiaidollaan ja ahkeruudellaan säästivät kaupungin varoja tuhanisa euroja. Tykistömuistomerkin kolmesta tykistä kaksi oli lyyhistymässä maahan pyörien lahoamisen seurauksena. Matti Niemi olikin joskus todennut "Että onpa polvi pojasta huonontunut. Isämme taistelivat niillä menestyksellisesti jatkosodassa, ja me emme pysty pitämään heidän kolmea asettaan edes museokunnossa."
Kilta laski juhlapäivän aamuna seppeleen sankaripatsaalle sekä sekä kukkia edesmenneitten puheenjohtajien haudoille, kuvat seppeleenlaskusta Pekka Koskinen.
Killan puheenjohtaja Matti Niemi laskee kukkaset killan edesmennen puheenjohtajan Kalervo Karin haudalle. |
Matti Niemi oli killan papereita selatessaan löytänyt jo haalistuneen kahden liuskan kertomuksan 20 vuoden takaa. Siinä todettiin killan perustamisen olleen melko luonnollista, koska jatkosotaan oli lähtenyt Tyrvään oma patteristo II /KTR 12. Lisäksi vammalalaisia ja tyrvääläisiä oli runsaasti myös Turussa perustetussa Kev. Psto 14:sta ja myös Kankaanpään patteristossa. Lisäksi Suojeluskunta-aikana Tyrväällä toimi tykistösuojeluskunta.
Tarinan kirjoittajaa oli kantanut huolta myös jäsenmäärän vähenemisestä koska nuorta tykkimiespolvea ei kiltatoiminta kiinnosta riittävästi. Kirjoittaja oli kuitenkin päättänyt kirjoituksensa tuolloin seuraaviin optimistisiin sanoihin: Vaikka vanhat veteraanipolvet ovatkin siirtymässä sivuun ja viimeiseen iltahuutoon, uskon kiltatyön jatkumiseen uusien tykkimiespolvien myötä ja saavan lisää ilmaa siipiensä alle. Se on yksi tapa harrastaaa ja tehdä työtä maanpuolustuksen hyväksi ikään ja sotilasarvoon katsomatta. Nyt tuohon voisi jo lisätä myös sukupuoleen katsomatta.
Kilta sain lahjaksi kaksi res majuri Olavi Klemelän sitomaa tykkiryijyä, joista toinen kulkee killan puheenjohtajalta toiselle ja toinen on Matti Niemen Rautajoen kartanon seinällä. Kuvassa Matti ja Sirkka Niemi.
(1912 syntynyt veteraani Olavi Klemelä nukkui pois 25. marraskuuta 2009).
