Pyhä Barbara, jonka vallassa oli taivaasta iskevä tuli, valittiin tykistön pyhimykseksi. Hän oli ensimmäinen, joka jyrinällä ja salamoinnilla särki esteet tuhoten vainoojansa. Tykki keksittiin vasta 1000 vuotta myöhemmin Barbaran marttyyrikuoleman jälkeen. Aselajipyhimyksen valinta symbolisoi juuri sitä, mitä tykistökin edustaa. HENGEN VOITTOA RAA'ASTA VOIMASTA. Tykistössäkin ihminen järkensä avulla panee luonnonvoimat työskentelemään vihollista vastaan.

Barbaran päivää vietetään joulukuun 4. päivänä. Keski-Euroopassa Pyhää Barbaraa palvotaan vieläkin pyhimyksenä paljon. Sveitsissä tuo päivä on perinteellisten Barbara-juhlien ja ampumakilpailujen päivä. Barbara-kultti yleistyi tykkiväen keskuudessa vasta 1500-luvulla, jolloin meillä jo uskonpuhdistuksen mukana romutettiin koko pyhimysjärjestelmä. Suomen kirkkotaiteessa Barbara legenda esiintyy yli kahdessakymmenessä kirkossa mm. Turun tuomiokirkossa, Hattulan ja Lohjan kirkoissa. Suomalainen tykkimies on aina suhtautunut Barbara-kulttiin asianmukaisella kunnioituksella (pieteetillä).

Barbara laulu

Tänään kaikki tykkiväki
yhteen tulla hyväks´näki,
tuskin löytyy sitä kolkkaa,
miss´ei tykkimiehet solkkaa
Barbaralle ylistystä,
ruokaa, klasein kilistystä,
lauluakin siihen liittäin
Pyhimystään siten kiittäin.

Lähde: Tykkimies vuosikirja 1960 ja 1972